Kuin aalto, joki on Mari Kämäräisen ja Isa Aspin yhteisteos.
Isa Asp on syntynyt Vaalan Myllyrantaan keväällä 1853 ja Mari Kämäräinen Vaalan Pelsonsuolle syksyllä 1987. Heidän taiteellinen työskentelynsä yhdistää ajan ja paikan yli.
Isa Asp on esillä teoksen toisena tekijänä, tasavertaisesti teoksen syntyyn vaikuttaneena henkilönä. Kämäräinen käy teoksessa Aspin kanssa vuoropuhelua, joka lähtökohtaisesti on eriarvoinen tekijöiden toimiessa eri ajassa. Kyse onkin ehdotuksesta asenteeksi, joka auttaa sekä taiteilijaa itseään että kokijoita pääsemään sisälle teokseen. Se miten teoksesta kerrotaan, on osa teosta.
Teoksen pääesityspaikka on Jylhämän voimalaitoksella, lähellä Myllyrannan ruukin raunioita. Yhtenä teoksen elementtinä on Aspin tunnetuin runo “Aallon kehtolaulu”.
Joen aika, ihmisen aika, mitä ne ovat? Mitä on kuolema, mitä on rakkaus? Millainen on Oulujoen syvin olemus? Mitä Isa pohti ja tunsi kirjoittaessaan Aallon kehtolaulua?
Teoksessa antaudutaan kehtolaulun tuuditettavaksi marraskuisten vesien äärellä.
Kuin aalto, joki on osa Pohjoisen oopperakomppanian Vesivoimalaitokset -teossarjaa.
Työryhmä
Kuva- ja performanssitaiteilija — Mari Kämäräinen
Runoilija — Isa Asp
Äänisuunnittelu — Jussi Alaraasakka
Tuottaja — Jenni Kinnunen / Pohjoinen oopperakomppania
Kiitämme — Taiteen edistämiskeskus, Fortum & Vaalan kunta
Kuva: Mari Kämäräinen, Marin ja Isan yhteismuotokuva Myllyrannan ruukin kohdalla, digitaalinen teos, 2023 (Teoksessa käytetyt kuvat: Mari Kämäräisen muotokuva Lydia Toivanen 2023, Isa Aspin muotokuva jonka kuvaaja ja tarkka kuvausajankohta ei ole toistaiseksi tekijän tiedossa, n. vuonna 1872, kuva Oulujoesta, Mari Kämäräinen 2023)
