Hiekkasilmä-kamarioopperan kymmenvuotinen sävellysprosessi on ollut monivaiheinen ja antoisa projekti. Teoksen sävellystyössä on ollut useita muutaman kuukauden intensiivisiä jaksoja, jolloin on syntynyt muutama kymmenen sivua musiikkia. Sitten teos on taas saanut välillä väistyä tauolle muiden sävellysten sävellystyön ajaksi.
Olen pyrkinyt säveltämään teoksen niin, että se toimii sekä pienemmällä että isommalla soitinkokoonpanolla. Pienemmässä kokoonpanossa ovat laulajien ja tanssijan lisäksi mukana lyömäsoittaja sekä pianisti, joka soittaa kolmea erisoundista koskettimistoa. Isommassa kokoonpanossa ovat edeltävien soittimien lisäksi mukana klarinetti ja viulu.
Joulukuun 2022 workshopeissa ja kohtausten 1-6 esityksessä soitinkokoonpanona oli pianisti ja lyömäsoittaja, mikä tuntui mukavan intiimiltä kokoonpanolta kamarioopperan perheen olohuoneeseen. Toisaalta kuitenkaan esimerkiksi koskettimiston jousisoundilla ei pystynyt toteuttamaan jousien herkkiä sävyjä eikä diminuendoja. Myös kolmannen kohtauksen kontrapunktinen rymistelyjakso tuntuu mahdottomalta saada soitettua pienemmällä kokoonpanolla, mutta aion silti yrittää.
Minun tyylilleni on ominaista, että välillä musiikki on tunnelmasta riippuen tonaalihtavaa ja hyvin vähäeleistä. Toisissa kohdissa taas harmoniat ja melodiat ovat kirpeän atonaalisia ja sointivärejä on erittäin runsaasti ja monipuolisesti. Vähäeleisen ja sointivärikylläisen musiikin kontrasti on helpompi saada toteutettua isommalla kokoonpanolla. Ajatukseni on musiikkiteknologiaa hyödyntämällä rikastaa myös pienemmän kokoonpanon version sointivärimaailmaa.
Yhteistyö työryhmän taiteilijoiden kanssa on ollut parasta teoksen sävellysprosessissa. Teosta on työstetty vuosien varrella tiiviissä yhteistyössä libretisti-ohjaaja Jenni Kinnusen kanssa. Kun olen saanut jonkun kohtauksen tai kohtauksen osan teemoja valmiiksi, olen lähettänyt materiaalia Jennille kuunneltavaksi. Olen halunnut tietää, että olemmeko samoilla linjoilla teoksen tunnelman, tempojen ja ajoitusten suhteen.
Heinäkuun 2022 worksopissa Helenen roolin laulava Johanna Nylund toivoi roolihenkilönsä karaktääriin lisää herkkyyttä ja pehmeyttä, minkä seurauksena teoksen kuudennen kohtauksen Helenen laulaman painajaismaisen jakson tilalle päädyttiin vaihtamaan kehtolaulu, jonka hän laulaa lapselleen. Joulukuun esityksen jälkeen sain työryhmämme lyömäsoittajalta, Hsiao-Tung Yuanilta loistavia vinkkejä lyömäsoitinsatsin notaation selkiyttämiseen. Samoin olen saanut kolmen kosketinsoittimen pianosatsin työstämiseen loistavia vinkkejä korrepetiittori Laura Heikkilältä.
Olen käyttänyt teoksen sopraanostemmoissa paljon myös ala- ja keskirekisteriä. Laulajat toivoivat, että säveltäisin pitkien ala- ja keskirekisterissä laulettujen jaksojen sisään sinne tänne stemmoihin korkeampaan rekisteriin ”leposäveliä”. Helmikuussa 2023 lähetin sopraano Emma Mustaniemelle testattavaksi roolihenkilö Ruutin laulaman aarian ”Täällä on paikka minulle”. Hän toivoi, että aarian huippukohdassa kulminaation tunnelma kestäisi pidempään, jotta Ruut voisi viipyillä pidätetyssä, tuossa aariassa purkautuvassa onnentunteessa kauemmin. Itse en olisi ikinä tullut pohtineeksi aarian kohtaa tuolta kannalta. Yhteistyö onkin inspiroivaa, innostavaa ja antoisaa!
Sanna Ahvenjärvi
