Jenni Kinnunen: Pyhäkosken laskija (Faravid I)

”Sillä vaikka Pyhäkoskea nyt paljonkin kuljetaan, on se kuitenkin vanhan maineensa vuoksi vieläkin niin pyhä, ett’ei se siedä mitään saastaisuutta."

Pyhäkosken laskija (Faravid I) -teos perustuu Johan Wiktor Calamniuksen Pyhäkosken ensimäinen laskija. Kansantaru Pohjanmaalta -tekstiin vuodelta 1873.

Teos kuuluu osaksi wagneriaanista tetralogiaa ”Faravid I–IV”, jonka ajatuksena on siirtää ajatus kokonaistaideteoksesta mahdollisimman pieneen ja paikalliseen.

Teossarjan nimi viittaa pseudohistorian tutkimukseen ja pohjoissuomalaisiin muinaiskuninkaisiin. Mitä tapahtuu, kun kansantaruista, legendoista ja historiasta luodaan uusia teoksia? Vai ovatko näennäiset vastakohdat, fiktio ja todellisuus, kuitenkin sama asia?

 

Työryhmä